Roots Photography – ”Bond girl”

Lauantaina kuvasimme ystäväni Mariannan kanssa fashion-kuvia joista muodostuikin selkeä Bond-tyttö teema! Visio oli hyvin selkeä ja mehustelin sitä muutaman viikon sormet syyhyten ennen itse kuvauspäivää. En ole ehtinyt pariin kuukauteen kuvaamaan varsinaisesti mitään sessiota jonka olisin saanut itse suunnitella ja stailata, ja siksikin odotin tätä päivää kuin kuuta nousevaa. ”Taiteilijalle” on parasta kun pääsee toteuttamaan sitä omaa visiotaan, ja saa esitellä omaa tyylisuuntaansa. Tuon kaikkiin ottamiini kuviin yleensä stailauksella omaa näkemystäni esille, mutta tietysti varsinkin kuvaustapa, asettelu, lokaatio ja kuvankäsittely on se mihin pystyy eniten vaikuttamaan. Kun pystyt vaikuttamaan kaikkiin elementteihin, tuntuu elämä pelkältä juhlalta!

Mariannan kanssa olen kuvannut monesti aiemminkin, enkä pysty tarpeeksi hehkuttamaan kuinka onnellinen olen siitä että hän lähtee ideoihini joka kerta innolla mukaan, saapuu paikalle kuvankauniina ja mikä parasta, valmiina rokkaamaan joka scenen! Hallelujah!

Kuvasarjan ensimmäinen kuva on otos josta olen kaikista ylpein tähän astisista kuvistani.

eevarootsphotography

Rokrok! / Eeva

TRANSLATION:

On Saturday we had a photoshoot with my friend Marianna; a fashion shoot with a strong Bond girl vibe. The vision I wanted was very clear and I was ’bout to burst waiting for the actual shooting day! I haven’t had the time to ceate, style and shoot and photoshoot of my own for a couple of months and that was also the reason I was eager to get my hands on this one. To an artist it’s the best thing ever to get to work on your own vision and get to showcase the genre and style you love. I almost always add my own mark to the photos I take by styling the models, but the setting, location and editing is still those elements you can work on every time. When you have all the elements to work on, it’s like heaven!

I’ve shot with Marianna many times before, and I can’t tell you enough how happy I am for she is excited every time and ready to jump right in, and in addition she shows up looking like a goddess and most of all, is ready to rock every scene! Hallelujah!

The first picture of this set is by far my favorite photo I’ve ever taken.

eevarootsphotography

Rokrok! / Eeva

eevaRootsphotography.com

Olen avannut omat nettisivut valokuvaustyölleni! JIPPII! HURRAY! Nettisivut olivat työn alla pitkään -ajatuksen tasolla. Halusin omat nettisivut joissa ei ole muuta kuin valokuvaustyöni. Minun työni esillä tavalla joka kertoisi minusta valokuvaajana, ja toisi visioni ja kuvaustyylini esiin.

Olen aina ollut kehno tekniikan ja laitteiden kanssa. Olipa kyse sitten kännykän asetuksista, pakastimen sulattamisesta, ja varsinkin kaiken tietotekniikkaan liittyvän kanssa. ”Eeva ja laitteet” on ihan yleinen huvituksen aihe, jonka olen itse rehellisesti aloittanut. En häpeile jos en osaa jotain enkä arkaile pyytää apua. Haluan oppia! Nettisivujen teko tuntui viivästyvän koko ajan, sillä en saanut oikein mistään apua. Omat nettisivut olivat minulle kuitenkin todella tärkeät, en halunnut että kuviani on näkyvillä ainoastaan omalla Facebook-tililläni, varsinkin kun FB huonontaa kuvien laatua. Omilla sivuillani saisin tuotua kokonaisuuden esille siten kuten itse sen koen ja näen.

Päätin lopulta tehdä sivut itse. En lähtenyt opettelemaan koodausta, herranjestas sentään mitähän siitäkin olisi tullut, vaan selailin erilaisia templaatteja ja eri taiteilijoiden kotisivuja, hakiessani suuntaa ja vaihtoehtoisia pohjia omille sivuilleni. Pitkän metsästyksen ja harkinnan jälkeen päädyin valitsemaan Squarespace:n. Se vaikutti käyttäjäystävälliseltä sivujen kokoajalle, ja myös templaateissa oli selkeitä, asiakasystävällisiä vaihtoehtoja, joka oli minulle tärkeää, sillä halusin mahdollisimman yksinkertaiset sivut. Muutamia haasteita matkalla riitti, mutta ratkaisut olivat kuitenkin pääteltävissä ja tietoa sai myös perinteisesti googlettamalla. Itse sivujen kokoaminen ei ollut suinkaan se haastavin ja aikaavievin osuus, vaan sivujen hahmottelu ja sopivan templaatin löytäminen. Tähän kului useita tunteja, voisin jopa väitää että kokonainen työviikko kaiken kaikkiaan. (Vielä enemmän käytin aikaa blogialustani valitsemiseen ja siksi myös blogin aloitus viivästyi!). Minulla oli paljon kriteereitä tämän selkeyden lisäksi, enkä halunnut tehdä kompromissia. Myönnän, kun on kyse työstäni, olen jokseenkin perfektionisti. Joitain asioita voin tehdä löyhemmin, jos on kyse esimerkiksi suuresta ajan säästöstä pitkällä aikavälillä tai jokin asia johon en pysty vaikuttaa tai johon minulla ei ole varaa. Nettisivujen tekeminen ei kuitenkaan kuulu tähän ryhmään, sillä vaihtoehtoja on pilvin pimein ja jos jaksaa nähdä vaivaa (ja minähän aina jaksan) niin voi saada lopulta sellaisen lopputuloksen mitä haluaa. Myönnän että itseäni huvitti ja jänitti ajatus siitä että teen tämän projektin itse, mutta samalla tunsin ylpeyttä itsestäni. Että tässä sitä taas mennään, jos ei jotain osaa niin se opetellaan!

Avasin nettisivuni viime viikon lopulla. Tajusin sillä hetkellä kuinka paljon minua jännitti. Kuka tahansa voi jakaa omassa sosiaalisessa mediassaan valokuvia ja olla harrastelija tai astetta vakavammin valokuvaukseen suhtautuva kuvaaja. Omien sivujen avaaminen tarkoitti minulle että julistan nyt koko maailmalle avoimesti olevani valokuvaaja. MINÄ. Minä joka olen aloittanut kuvaamaan vuosi sitten. Minä joka en ole koskaan opetellut kuvaamista missään, vaan kokeilemalla ja omia vaistojani noudattamalla lähtenyt tekemään. Voinko kutsua itseäni valokuvaajaksi, SAANKO kutsua, ja kuinka ihmiset tulevat minut ottamaan vastaan. Saanko osakseni paljon kritiikkiä ja arvosteluja. Kaikessa varmuudessa jota minulla on ihmisenä, on oman työni esille tuominen aina ollut poikkeus. Työni on jotain mitä luon omalla tavallani, minun kädenjälkeni, aikaansaannokseni, lapseni. Ja koen että jos tämä ei jännittäisi, en oikeasti välittäisi tarpeeksi enkä ymmärtäisi että aina on opeteltavaa ja kehitettävää.

Kuten ihmisiä on myös valokuvaajia moneen junaan. Kuvaajan visioista ja kuvaustyylistä ei voi mielestäni väitellä kovinkaan paljoa, ja siksikin on tärkeää luottaa siihen omaan tekemiseen!

Anyhow, olen valokuvaaja. Rakastan kuvaamista ja pidän työni jäljestä. Olen itse itseni suurin fani, tottakai, koska pyrin luomaan sellaista taidetta jota itse arvostaisin ja ihailisin. Yritän kehittyä koko ajan, mutta pidän myös kiinni omista mielipiteistäni ja näkemyksistäni työni suhteen, enkä anna sen romuttua sillä että jollain muulla on erilainen tapa kuvata.

Kuvakaappauksia mobiililla, katso kotisivut täysversiona: eevarootsphotography.com

squarespace.com / build a website

Model portfolio photoshoot

Viime vuoden viimeinen kuvaussessio oli ihanan nuoren tytön, Kaddyn, kanssa, kuvasimme hänelle materiaalia hänen tulevaan malliportfolioonsa. Useimmiten minut valitaan kuvaajaksi street-henkisen visioni ja stailauksieni vuoksi, eikä särmää jätetty näistäkään kuvista pois. Kaddyn nuoren iän vuoksi tavoitteena oli ottaa hieman kypsempiä otoksia ja sain jälleen vapaat kädet toteutukseen. Jätin ylimääräisen street-henkisyyden pois ja pyrin keskittymään siihen että ottamillani kuvilla olisi edesauttava vaikutus Kaddyn valitsemalla tiellä. Kaddylla ei myöskään riitä pituus runway-malliksi, ja siksi halusin korostaa hänen luonnollista kauneuttaan, kehoaan, ja kuvauksellisuutta.

Henkilökohtainen suosikkini setistä:

Mitäs tykkäätte kuvista?

Kuvaustiedusteluja voi laittaa minulle meilitse: eeva@rootsincclothes.com ja otoksiani voi käydä ihmettelemässä lisää täällä: Roots Photography by Eeva Kaipainen

Rokrok! / Eeva

TRANSLATION:

The last photoshoot of the year was with a lovely young woman, Kaddy. We shot some material for her coming model portfolio. Many of them who choose me as their photographer choose me because of the street vibe I bring to the photos and to the styling. Due to Kaddy’s young age the goal was to shoot somewhat more mature shots and once again I got to choose the style, scene and everything. I left out the extra street vibe and focused on getting shots that would help her in the path she has chosen. She’s also not tall enough to work as a runway model and therefore I really wanted to highlight her natural beauty, body and her photogenics.

How do you like the final shots?

Shooting inquiries and bookings via email: eeva@rootsincclothes.com, and you can see some of my work here: Roots Photography by Eeva Kaipainen

Rokrok! / Eeva

 

Inked hotties / Photoshoot

Loppuvuoden kuvailua kauniin ystäväni, aloittelevan alternative/glamour-mallin Elisan kanssa, Jussi Paradise mukanaan! Elisan kanssa olen kuvaillut muutamaan otteeseen, eikä hän jätä koskaan kylmäksi. Ennustan Elisalle loistavaa tulevaisuutta kameran edessä ja olen todella iloinen saadessani olla tällä matkalla mukana ja olemalla avuksi viemässä hänen unelmaansa eteenpäin!

Kyseisissä kuvissa kokeilin käsittelyyn erilaista, pehmeämpää otetta, jättäen silti tarkkuutta ja kontrastia lopullisiin kuviin:

Jussin muotokuvaan puolestaan sopi mustavalkoisuus:

Lisäksi teetin varsinaisen logon Roots Photographylle vuoden lopussa! Ystäväni Samu Lehtinen on alkanut suunnittelemaan logoja, sama ihana Samu joka on komeillut niin Rootsin ensimmäisessä lookbookissa kuin Rootsin Instagram-kuvissakin. Kun jotain yhteistyötä tehdään hyvän tyypin kanssa, yhteistyötä myös jatketaan aina kun mahdollista! Logoa ei tarvinnut kauaa hioa, kun toiveeni elegantista ulkomuodosta oli selvillä syntyi lopputulos lähes heti. Hauskaa lopullisessa logossa on se, että halusin nimeni logoon hieman vinottain, mutta en koskaan ehtinyt esittää toivettani Samulle asti, ja silti toiveeni toteutui. Kiitos vielä Samu! Kuvissa olen nyt käyttänyt logoa ilman nimeä, mustalla tai valkoisella pohjalla. Pidän siitä että ne tuovat jollain tapaa lisää särmää kuviini.Rokrok! / Eeva

 

 

 

 

Promo shoots

Eilen kuvasimme artisti Eveliinalle promokuvia. Olimme sopineet kuvauksesta vain päivää aiemmin ja hommaan jossa yhdistetään kuvaus ja stailaus on alle vuorokauden valmistautuminen aika kreisiä. Nämä ovat kuitenkin niitä paineita joita kestän ja jotka saavat pistämään itsensä likoon, varsinkin kun pääsen tekemään sitä mitä todella rakastan.

Eveliinan olemuksessa  yhdistyy mielestäni taiteellisuus ja street-henkisyys, tai tämä oli ainakin se visio jonka itse sain päähäni siitä vähästä mitä olen Eveliinaa nähnyt ja jota halusin korostaa. Tiesin että tulen valitsemaan kuvausasuksi ainakin juuri valmistamani avoimen hupparin ja rakensin ensimmäisen lookin sen ympärille. Minulla oli jo mielikuva siitä miten Eveliina kantaisi kyseisen asun eikä asentoja ja poseerauksia tarvinnut pahemmin miettiä, myöskään siksi että Eveliina on hyvin luonnollinen kameran edessä ja osaa tuoda habituksensa näkyviin.

Säätiedotuksia katsoessani tiesin jo ettei sää tule olemaan etumme kuvauksissa ja valitsin kuvauksiin paikan jossa olemme tuulensuojassa ja saamme katon päällemme. Sää oli kuitenkin vielä huonompi kuin odotin, taivas oli tumma ja harmaa, ja vettäkin satoi. Luonnonvalolla kuvatessa, sen vähän mitä sitä tuolloin oli, oli suuri osuus siihen miten kuvataan ja mitä kuvakulmia käyttäisin. Mielestäni valinnat osuivat nappiin, vaikka jotain parannettavan varaakin olisi.

Aikaa meillä oli hyvin vähän, varsinkin ottaen huomioon sääolosuhteet joiden vuoksi otoksia olisi voinut hioa paikan päällä enemmän, mutta katsoimme että saimme mitä olimme toivoneet ja vaihdoimme pikaisesti toisen kuvausasun. Tumman vastapainoksi toiveena oli vaaleampi setti, ja voi mama mikä kaunotar tuossa puuterin ja lievästi lohenvärisessä asukokonaisuudessa onkaan. Asu, asento ja kuva ovat vähemmän street kuin  mitä olen tottunut kuvaamaan ja ehkäpä juuri siinä piileekin tällä kertaa kuvan kauneus. Sen herkkyydessä ja naisellisuudessa. Kyseinen kuva nousi omaksi suosikikseni kotona kuvia katsoessani.

Kolmas asu oli jo aivan plussaa, tumma farkkuhaalari jonka olen hankkinut nimenomaan kuvauksia varten, ja jonka otin täysin extrana mukaan. Näin mielessäni kuinka Eveliina sen kantaisi ja halusin antaa asulle mahdollisuuden mikäli aika riittäisi. Tässä kohtaa meidät häädettiin kuvauspaikasta, haha, joten en ehtinyt saamaan kuin tämän kuvan, mutta siihenkin ehdittiin nipin napin hiomaan asento ja farkkuasun asettelua, joten kelpaa! Tästä asusta olis voinut saada vielä paljon irti, mutta näillä mentiin tällä kertaa ja molemmat tuntuivat olevan tyytyväisiä lopputulokseen.

Joten, rokrok! / Eeva

Translation:

Yesterday we shot some promo shots for artist Eveliina. We had set up the date only the previous day and this kind of job that combines styling and shooting, with less than a day of preparation is kinda mad. However, this is the kind of pressure that I will endure and makes me give it my all, especially when I get to do the things I really love.

In my opinion, the essence of Eveliina is combination of artistry and steet, or at least this is the vision I had in mind and what I wanted to highlight. I knew I would choose an open hoodie I made and build the first look around it. I already had a mental picture of how Eveliina would wear it and we didn’t have to think about the poses and postures too much. Also because Eveliina is very natural in front of camera ad knows how to bring her presence out.

Looking at the weather reports I already knew the weather would not be in our side, and I chose a location where we’d be sheltered from the wind and where we’d have a roof on top of our heads. However, the weather was worse than I expected, the sky was dark and gray, amd it was raining aswell. Photographing with natural light, (what light haha), I had to really think about the angles I would use and how to shoot. I think I made the right choises.

We had a very little time for shooting, especially with that weather and all, but we felt that we got what we wanted and promptly switched to another outfit. To counterbalance and for variety we chose a lighter outfit and oh mama what a beauty stands in that powder color outfit. That outfit, posture and the actual shot are less street than what I’ve used to shoot and maybe this time the beauty lies in just that. In it’s sensitivity and feminity. That picture rose to my own favorite while going trough the pictures at home.

The third outfit was a straight plus, dark denim overalls which I had purchased especially for photoshoots. I had a vision of how it would look on Eveliina and wanted to give that overall a chance if the time would be sufficient. At this point, we were evicted from the shooting location, ahaha, so I only had time to get this one picture, but we had just enough time to refine the position and adjust the outfit, so that shot serves the purpose! With this outfit we could have been able to get so much more out of, but this is the set we got this time and we both seemed satisfied with the outcome.

So, rokrok! / Eeva

 

Indiedays Inspiration Day and pastel hair

Viime lauantai meni vahvasti Indiedaysin tapahtuman parissa Tigerissa ja Maxinessa. Indiedaysin inspiration day oli ensimmäinen blogitapahtuma johon olen koskaan ottanut osaa. Uutena bloggaajana halusin tietysti käydä katsastamassa tapahtuman, vaikkakin rehellisesti sanottuna minulla oli omat ennakkoluuloni ja tilaisuuteen meneminen jopa nauratti minua omalla tavallaan. Lähdin piipahtamaan siellä kuitenkin mahdollisimman avoimin mielin. Ennakkoluuloni saivat vahvistusta monella tapaa; paikka kuhisi viimeisen päälle laittautuneita nuoria tyttöjä jotka kuvasivat juomia ja tarjoiluja, ottivat selfieitä, pyysivät muita kuvaamaan itseään, jonottivat ilmaisia tuotelahjoja ja roikkuivat puhelimillaan somettamassa. Porukkaa oli tullut paikalle paljon ja siitä olin kuitenkin positiivisella tavalla yllättynyt että ihmisiä oli paikalla laaja kirjo, että on olemassa monenlaisia ja monennäköisiä bloggaajia.

En ole itse koskaan ollut sellainen ihminen että kuvaisin tarjoiluja, kavereitani tai tapaamiani ihmisiä tai paikkoja joissa käyn. Kun kuvaan, kuvaan, ja kun elelen elämääni elelen elämääni. Tykkään yksinkertaisesti keskittyä hetkeen, siihen olennaiseen. Mietin tapahtumaan mennessäni otanko kamerani mukaan. Päätin että en, mikäli tällainen ei kuulu tapoihini en sitä alkaisi muuttamaankaan. Poikkeuksia saattaa toki matkan varrella tulla vastaan, mutta otan jokaisen tilanteen sellaisenaan vastaan ja jos haluan jotakin blogissani näyttää niin kyllä sen myös kuvaan.

Yksi suurimmista syistä miksi halusin tapahtumaan osallistua oli valokuvaaja Lars Johnsonin läsnäolo. Bongasin Larsin Facebookista Groom Parturien sivuilta viime keväänä kun olin menossa kuvaamaan Groom Rockseja ja tein taustatyötä siitä millaista kuvamateriaalia heillä oli kertynyt edellisien vuosien kemuista. Larsin ottamat bilekuvat erottautuivat edukseen muista ja tästä hetkestä aloin häntä seuraamaan somessa. Lars on niitä harvoja valokuvaajia joiden tyyliä ihailen. Yhtään rinnastamatta visioitamme, sanon kuitenkin että hänen tavassaan nähdä asioita ja kuvata on jotain minkä tunnistan ja mihin samaistun. Lars esittelee itsensä fashion and rock-valokuvaajana, eikä suotta, elementit ovat hyvin tunnistettavissa. Oli ihana hetki minulle tavata hänet, ihminen jonka työtä ihailen. Työtä jota hän tekee omalla tavallaan ja tuoden jotakin uutta kuvioihin. Hän antaa minulle inspiraatiota ja toimii eräänlaisena motivaattorinakin; haluan ehdottomasti pystyä itsekin erottautumaan omalla visiollani ja kehittyä kuvaajana. (Taustatietona, olen kuvannut vasta vajaan vuoden ajan.) Yksi parhaista tunteista keskustelumme aikana oli todeta yhdessä että epätäydellisyys ja rosoisuus on kaunista kuvissa. Tunsin että tässä on ihminen joka ymmärtää minua.
Toivon hänelle pelkkää hyvää ja paljon menestystä, keep rokkin’ man!
Kiitos Lars ja kiitos Indiedays, toivottavasti polkumme kohtaavat jälleen!

Tutustu Larsiin täällä, Lars Johnson Photogarphy: http://www.larsjohnson.net/

Rokrok!
/Eeva

Lauantain look. Hiuksiin käytetty Glitterin hiusliitua, sävy pinkki.

Translation:

Last Saturday was all about Indiedays’s Inspiration day in Tiger and in Maxine. Indiedays’s Inspiration day was the first blog event to which I have ever taken part in. As a new blogger, I of cource wanted to visit the event, although, frankly, I had my own prejudices and going to the event amused me in a certain way. However, I went to pop out there with an open mind. My prejudices were confirmed in many ways; the place was filled with dashing young girls taking pictures of their drinks and the catering, taking selfies and asking other people to photograph them, girls who lined up for free product gifts and were sitting around with their phones on their hands all the time. But, a biunch of people had come to the scene and I was positively surprised that there was a versitile range of different kind of bloggers.

I have never been the type of person who photographs the catering, my friends, the people I meet or the places I visit. When I shoot, I shoot, and when I’m chilling I’m just chilling. I simply like to focus on the moment, that’s what’s relevant to me. When going to the event I was pondering whether or not to take my camera with me. I decided not to, if this is not what I normally do, then I wouldn’t start to change that. Exceptions may, of course come along the way, I take every situation as it comes and if I want to show something in my blog then yes I’m taking the picture.

One of the biggest reasons why I wanted to participate in the event was the precense of a photographer Lars Johnson. I spotted Lars on Facebook last spring when I was hired to photograph Groom Barbers annual Groom Rocks party. I was doing a backround check on what kind of footage they had received from their previous parties and the shots taken by Lars definitely stood out from the rest and from this moment on I started to follow him on social media. Lars is one of the few photographers whose style I admire. Not to level our visions, I will say, however, that there’s something in the way he sees things and shoots which I recognize and can relate. Lars presents himself as a fashion and rock photographer, and not wrongly, the elements are very recognizable. It was a wonderful moment for me to meet him, a man whose work I admire. The work he is doing in his own way and bringing something new to the table. He inspires me and is also a kind of motivator for me; I definitely want to be able to stand out with my own vision and improve as a photographer. (As a backround information, I have photographed less than a year.) One of the best feelings during the discussion was the note we both made that imperfection and roughness is beautiful in pictures. I felt that here is a man who understands me.

I wish all the best and all the succes to him, keep rokkin’ man! Thank you Lars and thank you Indiedays, I hope our paths meet again!

Check out Lars here, Lars Johnson Phptography: http://www.larsjohnson.net/

Rokrok!
/Eeva

Trough my lens

”When I have a camera in my hand I know no fear.”

Halusin avata vähän maailmaani valokuvauksen suhteen. Kuten monessa muussakin asiassa minulla on tässäkin omantyyliset visioni ja sääntöni, vaikka olenkin kuvannut vasta vähän aikaa. Jokaiselle joka valokuvaa mitä tahansa muodostuu varmasti ajan kanssa jokin käsitys siitä millaisia otoksia haluaa tuottaa. En pidä kliseistä, ja pidän puolestaan badass-meiningistä, jota pyrin välittämään milloin mitenkin. Siinä onkin kaksi määrittävää tekijää.

Krista Siegfrids by Roots Photography

Kuvaamisessa, varsinkin henkilökuvaamisessa ja tyylikuvauksessa on kyse muustakin kuin siitä onko kuvattava kaunis kuvassa. Koko kuvan tulee olla silmää miellyttävä. Sommittelu, värit, tyyli, iho, maisema, tausta, asennot, ilmeet, tunne joka välittyy. Kun näissä onnistuu ja LISÄKSI malli on kaunis kuvassa, silloin kuva on mielestäni onnistunut, ja toisinaan taas rosoisuus ja epätäydellisyys kiehtoo. Kauneus on kokonaisuus ja toivoisin että myös kuvattavat ymmärtäisivät tämän ja luottaisivat kuvaajan visioon. Useinkaan tarkoitus ei ole toimia kuvattavan kolmantena kätenä ja siepata kuvaa hänen ohjeiden mukaisesti, ja siitä olen onnellinen että olen tätä luottamusta saanut osakseni.

”Photographer job is to bring out the best in a model and show them in the best light. That should be celebrated.”

Marianna Harjunen by Roots Photography

Asentojen suhteen on paljon huomioitavaa. Omia kirjoittamattomia sääntöjä on vaikeaa pukea sanoiksi, joten sanoisin vain että kliseet voi saman tien unohtaa ja kokeilla erilaista liikehdintää välillä. Pienikin jalan tai lantion siirto saattaa vaikuttaa suuresti lopputulokseen ja myös vetää rajan siihen onko kuva seksikäs vai mauton. Nämä ovat toki vain minun henkilökohtaisia mielipiteitäni.
Myös pään asento ja ilmeet ovat merkittävässä roolissa. Kaunis, sensuelli, hauras, cool -vai nolo. Ero voi olla marginaalisen pieni. Unohda ne ilmeisimmät poseeraukset ja yritä olla luonnollinen, tavalla tai toisella. Jos olet räväkkä ole räväkkä. Jos olet ujo anna sen näkyä herkkyytenä. Jos olet seksikäs anna sen näkyä luonnollisesti ilman liiallista poseerausta tai huulien mutristelua.

Sanni Kurkisuo by Roots Photography

Elisa Paananen by Roots Photography

Yhtenä suurimpana asiana näen sen että haluan tuoda aina kuvattavasta sen puolen esiin jonka itse näen olevan olemassa. Se voi olla puoli jota kuvattava ei itse ole huomannut itsessään tai puoli jota hän ei yleensä tuo esille. En halua kuvata ihmisiä siinä ilmeisimmässä elementissään, asennossaan tai ulkomuodossaan. Vähintäänkin haluan nostaa tasoa korkeammalle, oli sitten kyse tyylistä tai kauneudesta. Haaste johon rakastaisin myös tarttua olisi riisua glamour-tyyppiseltä naiselta liika meikki pois ja saada hänet näyttämään paremmalta näin kuin koskaan.

Katri Sorsa by Roots Photography

Daniel Karjalainen by Roots Photography

Stailaus on mielestäni todella tärkeää henkilöä kuvattaessa. Aivan sama minkä tyylinen henkilö on kyseessä, tyylillä on iso rooli valokuvassa. Asusta täytyy saada jokin ote ja tunne, niin kuvaajan kuin kuvattavan. Teennäisyys on jälleen tässäkin yksi asia joka mielestäni näkyy ja sitä välttelen. Mieluiten tutustun tai perehdyn kuvattavaan ennen kuvaussessiota, ja mitä enemmän tiedän sen parempi. Mielelläni tuon kuviin mukaan myös elementtejä kuvattavan kiinnostuksen kohteista, joko stailauksella, sommittelulla, kuvauslokaation avulla tai asennoilla. En pyri kuvissani rakentamaan täysin poikkeavaa olemusta tai maailmaa kuvattavan ympärille.

”You don’t take a photograph. You make it.”

Sami Heino / GROOM Parturit by Roots Photography

Self portrait

Kuvauspaikkoina suosin yleensä urbaaniutta. Se voi tarkoittaa montaakin asiaa, se voi olla vaikka henkiökohtainen urbaani tunne jossain paikassa. Olen vain kerran käyttänyt graffitteja valokuvassa ja tämäkään ei ollut suunniteltua, paikka vain sattui tiellemme ja sopi energiseen kuvausteemaan vallan mainiosti, mutta yleensä välttelen graffitteja sillä ne ovat juuri se ensimmäinen asia joka ihmisillä tulee mieleen urbaanista kuvauslokaatiosta. Siinä on niin paljon muutakin jos avain vaivautuu hieman miettimään. Pidän kuvissa hallitusta kaaoksesta ja huolettomuudesta, mutta tykkään myös selkeydestä. Toisen ei tarvitse sulkea toista elementtiä pois.

Rokrok!
/Eeva

Couple’s photoshoot by Roots Photography

Marianna Harjunen by Roots Photography

Krista Siegfrids by Roots Photography

Translation:

I wanted to open my world a bit regarding photography. Even though I have photographed for a short time I still have my own visions and rules in photography too. For everyone who photographs anything will certainly form an opinion of what kind of shots they wish to produce. I do not like clishes, while, in turn, I do like that badass vibe, which I try to express in varying ways. These are my two determining factors.

Photographing, especially taking portrait and style photos is about more than whether or not the person is beautiful in the picture. The whole picture should be pleasing to the eye. Composition, color, style, skin, scenery, backround, posture, facial expressions and the feeling that is captured and transmitted. When you succeed in these and the model also looks beautiful in the picture, then the photograph is in my opinion, successful, and sometimes the unperfection and roughness fascinates too. Beauty is entirety and I wish that alo the people been photographed would understand this and had confidence in the photographer’s vision. Often the purpose is not to capture the image accordance with the model’s instructions, and for that I am pleased that I have received this trust for my work.

There’s a lot to be consider when it comes to posture. It’s hard to put in words my own unwritten rules so I would simply say that you can immediately forget the clishes and experiment with different movements and postures. Even a small movement of your leg or waist may greatly affect the outcome and also draw the line between sexy and tasteless. These are of course only my personal opinions. Also the position of head and facial expressions play an important role. Beautiful, sensual, fragile, cool -or embarrasing.There can be a small marginal between the difference. Forget the obvious poses and try to be natural, one way or another. If you ae saucy be saucy. If you are shy let it show in tenderness. If you are sexy let it appear naturally without any excessive posing or pouting.

One of the biggest points for me is that I always want to bring out something from the model that I see to exist. It may be something that the subject has not noticed himself/herself or a side that he/she doesn’t normally bring out. I don’t want to photograph people in their most obvious element, position or aspect. At the very least, I would like to raise him/her to a higher level whether it is about beauty or style. One challenge to which I would love to take on would be to strip down some glamour model from the excessive makeup and make her look better this way than ever before.

Styling I think is very important when shooting people. It doesn’t matter what the style they’re into, style has a big role in photograph. You got to get some kind of grib and feeling from the outfit and look. Affectation is once again one thing in my opinion that shows and taht I try to avoid. I prefer to get acquainted and get familiar with the person I’m shooting before the photoshoot, the more I know the better. I’d love to bring some elements or areas of interest to the picture from the model’s world, either it’s styling, layout, shooting location or position. I do not seek to build completely diffenrent world around the person I’m shooting.

I tend to prefer those urban locations when shooting. It can mean many things, it can even be a personal urban feel in some place. I have used graffiti only once in my photoshoot and even this time it wasn’t planned, the place just happened to hit our way and it suited well for the energetic shooting theme but in general, I avoid graffiti beacuse it is the very first thing that most people think about when they think of some urban location. There’s so much more to it if you just bother to think about it a little. I like controlled chaos and ease in pictures but I also like clarity and clear. One doens’t have to close the other element off.

Rokrok!
/Eeva

You keep me safe, I keep you wild

(PHOTOS TAKEN BY ME)

Olen seurustellut erilaisten miesten kanssa elämäni aikana. Yhdistäviä tekijöitä ei ole kovinkaan paljoa, ainakaan niin että voisin ne suoralta kädeltä luetella. Erilainen kumppani on löytynyt elämän eri vaiheissa, osana luonnollista kasvuprosessia. Ajattelin pitkään että sopivin kumppani minulle olisi joku luova tyyppi. Alalla ja suuntautumisella ei olisi niin väliä, kunhan pystyisimme jakamaan asioita joita yleensä vain toinen luova ihminen ymmärtää. Luomaan sen oman maailman jota muiden ei tarvitse tajuta, mutta josta me pitäisimme kiinni ja tukisimme toisiamme valitsemillamme poluilla, jokaisella solullamme.

Olen luovuuden lisäksi kuitenkin omasta mielestäni hyvin tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja looginen tyyppi. Kaipaan eämääni balanssia ja turvaa. Hoidan aina velvollisuudet ennen huvittelua. Sitoudun asioihin pitkälläkin tähtäimellä. En elä henkisessä kaaoksessa enkä pidä kaaoksesta missään muodossa.
Matkaani tarttui reilu puolitoista vuotta sitten Ville. Tapasin Villen sellaisessa elämäni kohdassa, jossa takanani oli rankka työkuvio, parhaan ystäväni menetys, muutto Tampereelta takaisin Helsinkiin, epäonnistunut suhde, äitini kuolema ja omaa sairastelua. Elämäni rankimmat ajat. Kun tapasimme olin juuri perustanut oman yritykseni. Puhkuin tarmoa ja olin alkanut taas löytämään oman itseni kaiken kuran ja surun keskeltä. Kun näin Villen ensimmäistä kertaa näin lempeyttä, vakautta ja elämän tuomaa varmuutta. Olin hetkessä myyty. Pelkäsin kuitenkin rakastua, pelkäsin päästää ketään maailmaani jota olin rakentanut ja jonka vuoksi olin tehnyt niin paljon työtä, ja luopunut jo niin paljosta. Päätin uskaltaa ja se päätös kannatti.

Me täydennämme toisiamme. Meillä on oma maailma. Me tuemme ja kannustamme toisiamme. Osallistumme toistemme elämään. Haluamme oppia toisistamme, haluamme viettää aikaa yhdessä. Olemme yhdessä ihan toheloita ja hölmöjä, mutta myös vahvoja ja järkeviä. Välillä toinen on impulsiivinen ja haluaa toteuttaa asioita hetken mielijohteesta ja toinen hieman jarruttelee. Teemme kompromisseja. Kuuntelemme toisiamme ja otamme toisen toiveet huomioon. Kunnioitamme toisiamme ja myös kohtelemme toisiamme sen mukaisesti. Pidämme yhdessä suhteestamme huolta. Tällaista suhdetta minulla ei ole koskaan ennen ollut.
Ymmärrämme molemmat että elämä voi olla välillä rankaa. Meillä on elämänkokemusta ja niitä huonoja kokemuksia. Haluamme yhdessä kasvaa ja päästä pidemmälle. Yltää unelmiimme ja elää rauhassa elämää johon olemme tyytyväisiä. Tehdä toisemme oikeasti onnellisiksi.

Tämä on rakkaus josta tulen pitämään kiinni. Rakkaus joka on juuri oikea minulle.

Translation:
I have dated different kind of men in my life. There’s not too many similarities, at least not in a way I could name outright. I’ve found different partners in different stages of my life, as a natural part of my growing process. For a long time I thought that a suitable partner for me would be someone who’s creative. The orientation would not matter much, as long as we would be able to share things that usually only other creative person understands. To create our own world which others would not have to get a hang of, but which we would hold on and support eachother in our chosen paths, with every fiber of our being.

In addition to my creative side, in my opinion I am well-balanced, responsible and logical type. I long for security and balance. I’m that business before pleasure-type, duties before fun. I commit to things even in a long term. I don’t like chaos in any form and I don’t live in a spiritual chaos either.

Over a year and a half ago I met current partner Ville. I met him in a point of my life where I had recently experienced a tough work situation, loosing my best friend, moved back to Helsinki from Tampere, a failed relationship, death of my mother and some illness on my behalf. The heaviest times of my life.
When we met I had just set up my own company. I was full of energy and had again started to find myself in the middle of all the shit and sorrow. When I saw Ville for the first time I saw such gentleness, stability and confidence from the life he had lived. I was sold instantly. However, I was afraid to fall in love, I was scared to let anyone in my world that I had build, which I had worked so hard for, and had to abandon so much for. But I decided to take the chance and it was totally worth it.

We complement each other. We have our own world. We encourage and support one another. We participate in each other’s lifes.We want to learn about each other and from each other. We like to spend time together. Together, we are goofy and whacky, but also strong and sensible. Sometimes other one of us is impulsive and wants to do something on a whim and the other is holding back a little. We make compromises. We listen to each other and take into account the wishes of one another. We respect eachother and treat each other accordingly. We take care of our relationship together. This is something I had never found before.
Both of us understands that life can be hard sometimes. We have that life experince and those bad experiences of our own. We want to grow and reach further in life. To reach our dreams and live a life which we are satisfied. To make each other truly happy.

This is THAT love I will hold on to. Love that is just right for me.

Rokrok!
/Eeva