Trust your heart beat

”Ihminen on onnellisimmillaan eläessään omannäköistään elämää. Älä tyydy. Kuten kaikissa asioissa, luota sun heart beatiin, tiedät kun se löytyy.” –Marleen, fitnet

Olen teille kertonutkin että aloitin kaksi kuukautta sitten osa-aikaisessa palkkatyössä. Valitsin työn joka olisi minulle tuttua mutta vaihtelua, työtä jonka osaisin, jossa ei olisi liikaa vastuuta, ja joka tasapainottaisi tämänhetkistä elämääni. Halusin työyhteisön jossa viihtyisin, ja kokeilla olla se työkaveri esimiehen sijaan. Annoin tälle työlle heti kättelyssä kunnollisen mahdollisuuden. Tiesin että se tulisi vaatimaan sopeutumista minulta, ja herättämään myös paljon ajatuksia ja tuntemuksia minussa itsessäni, ja lähdin tähän avoimin mielin myös oppimaan itsestäni. Tiesin myös että kyseisellä työpaikalla on paljon pidempiaikaisia haasteita omasta takaa, ja haasteita minä en todellakaan säikähdä. Olin siinä uskossa että näitä haasteita pyritään selvittämään ja selättämään, vaikka se ei kovin näkyvää ollutkaan. Melko pian kuitenkin ymmärsin ettei näin ollut, ei ainakaan sillä tavalla mitä olin kuvitellut, ei siinä mittakaavassa eikä siinä tärkeysjärjestyksessä kuin olin uskonut. Mielestäni kaikki lähtee henkilökunnasta, ja henkilökunta tulee aina ensin.

Olen tottunut havainnoimaan työpaikoilla todella paljon. Olen aina ollut kiinnostunut henkilöstödynamiikasta, vuorovaikutuksesta, viestinnästä ja johtamisesta, syy ja seuraussuhteesta, työyhteisön hyvinvoinnista ja tuottavuudesta. Olen työurani varrella oppinut yhtä sun toista, ja kun huomaa ettei logiikka pelaa monella osa-alueella osaa myös ynnätä helposti miksi tietyt asiat junnaavat paikoillaan. Haasteeksi nouseekin tässä se, että mitä uusi työntekijä, rivityöntekijä muun henkilöstön joukossa, pystyy tekemään. Todellisuudessa mahdollisuuksia ei ole paljonkaan. Oma positiivinen asenne ammutaan alas ennen kuin huomaatkaan, eikä sinulla ole kunnollista mahdollisuutta vaikuttaa kenenkään muun työskentelytapoihin, työmotivaatioon, kanssakäymiseen työyhteisössä tai edes asiakkaiden kanssa. Voit vain tehdä parhaasi omalla tontillasi, pitää omat kriteerisi korkealla ja pitää huolen että omalta osaltasi edustat yrityksen arvoja myös asiakkaille asti.

Uskon että henkilöt tällä työpaikalla ovat oikeasti ihan hyviä tyyppejä. Mutta jotain on tapahtunut. He ovat uupuneita, ei-motivoituneita, negatiivisia ja turhautuneita. Syitä siihen on varmasti monia, enkä ole heitä siitä tuomitsemassa. Järkytyin kuitenkin henkilöstä joka oli selvästi katkeroitunut, eikä pystynyt pitää pahaa oloa sisällään, edes asiakkaiden läsnäollessa. Ja kuten moni meistä tietää, yksikin mielen myrkyttäjä työyhteisössä vaikuttaa suuresti muihin.. Päätin kuitenkin etten itse halua jatkaa tällaisessa työyhteisössä. Koin etten ollut enää oma positiivinen ja ratkaisukeskeinen itseni, vaan tunsin oloni voimattomaksi. Olen aiemmissa työpaikoissani mukautunut, joustanut, ottanut osumaa ja niellyt vaikka mitä, mutta ratkaiseva ero on se, että olen halunnut luoda uraa näissä aiemmissa yrityksissä, kun taas tämän työn piti olla sivutoimista myös henkisellä tasolla, ei työtä josta tuon ongelmia mukaan kotiin. Lisäksi lähimuistissani on myös paljon hyviä kokemuksia aiemmista työpaikoistani, ja kun olet ollut osana toimivaa, onnellista, tuottavaa tiimiä, et haluaisi enää ottaa takapakkia. En halua tyytyä. Työ vie suuren osan ajasta ja elämästä. Kun huomasin ettei yhden työn lisäksi energiaa jääkään enää niihin muihin töihin, niihin töihin joilla yritän nimenomaan luoda sitä uraa pikkuhiljaa, ei jäljelle jää muuta vaihtoehtoa kuin olla rehellinen itselleen ja priorisoida nitä omia tavoitteita ja unelmia.

Mutta tulipahan sekin koettua, ja kyllä, voin sanoa oppineeni jälleen paljon itsestäni, ja olen entistä varmempi omasta osaamisestani, ja omasta suunnastani tässä elämässä.

Rokrok ja luota sun heart beatiin! / Eeva

TRANSLATION:

”You are the most happiest when living the life that looks and fels like you. Don’t settle. In all things, trust your heart beat, you’ll know when you find it.” -Marleen, fitnet

I started a part-time job two months ago. I chose a job that’s familiar but variation. A job that I knew I’d be good at, that doesn’t come with a great responsibility, and would balance my current situation in life. I wanted a workplace I would enjoy working in, and also to be a co-worker instead of a superior at this time. I gave a fair chance to this place from the get go. I knew it would going to require some adaption from me and that it would also be a learning process at the same time. I also knew there were a lot of long-term challenges in this particular workplace and I’m always open for challenges. I was in the belief that these challenges were intended to clarify and overcome, even tho it wasn’t that visible. But it didn’t take long for me to realize that wasn’t the case, not in a way I had believed, not in the scale I thought and not in the right order of importance. In my opinion it all starts with the staff, the staff always comes first.

I’m used to observe the workplace a lot. I’ve always been interested in the dynamics of personnel, interaction, communication and managment, the cause-and-effect relationship, the well-being and the productivity of the workplace. I’ve learned a thing or two along the way of my career and when you notice that the logic is missing in many areas it’s not that hard to point out why things aren’t progressing. And the challenge in this particular case is, what’s a new employee, a line worker among the other staff, is able to do. The reality, not much. Your positive attitude is shot down before you know it and you don’t have a proper opportunity to influence anyone else’s way of working, motivation, interaction on the work community, or even with the customers. You can only do the best in your own behalf, keep your standars high and make sure you yourself represent the values of the company to the customers.

I believe that the people in this workplace are all good, nice people. But something has happened. They are exhausted, non-motivated, negative and frustrated, and there must certainly be many reasons for that. I don’t judge them. However, I was shocked by a colleague who had clearly embittered and was unable to keep her negativity inside, even in the precense of customers. And, as many of us know, even one negative colleague will greatly affect others in the work community.. However, I decided I don’t want to proceed working in such workplace. I felt I was no longer my positive and solution-focused self, but I felt powerless. In my previous jobs I have adapted, bended and taken hits, but the crucial difference is that I wanted to pursue a career in those previous workplaces. While, in fact, this job was sopposed to be part-time, mentally and physically, a job from where I don’t drag troubles to home. In addition, I also have many good experiences from my previous jobs, and once you’ve been a part of a functioning, happy and productive team, you don’t want to settle. I don’t settle. Work takes up a large part of your time and life. When I noticed that after I was done with this job there were no energy left to my other jobs, the jobs that I try specifically to create a career for mysellf little by little, the remaining option was to be truly honest with myself and to prioritize my goals and dreams.

But now I can say I did it, I gave it a fair chance, and I can once again say I have learned more about myself and am even more convinced of my own abilities and my direction in this life.

Rokrok and trust your heart beat! / Eeva

Mainokset

Roots Photography – ”Bond girl”

Lauantaina kuvasimme ystäväni Mariannan kanssa fashion-kuvia joista muodostuikin selkeä Bond-tyttö teema! Visio oli hyvin selkeä ja mehustelin sitä muutaman viikon sormet syyhyten ennen itse kuvauspäivää. En ole ehtinyt pariin kuukauteen kuvaamaan varsinaisesti mitään sessiota jonka olisin saanut itse suunnitella ja stailata, ja siksikin odotin tätä päivää kuin kuuta nousevaa. ”Taiteilijalle” on parasta kun pääsee toteuttamaan sitä omaa visiotaan, ja saa esitellä omaa tyylisuuntaansa. Tuon kaikkiin ottamiini kuviin yleensä stailauksella omaa näkemystäni esille, mutta tietysti varsinkin kuvaustapa, asettelu, lokaatio ja kuvankäsittely on se mihin pystyy eniten vaikuttamaan. Kun pystyt vaikuttamaan kaikkiin elementteihin, tuntuu elämä pelkältä juhlalta!

Mariannan kanssa olen kuvannut monesti aiemminkin, enkä pysty tarpeeksi hehkuttamaan kuinka onnellinen olen siitä että hän lähtee ideoihini joka kerta innolla mukaan, saapuu paikalle kuvankauniina ja mikä parasta, valmiina rokkaamaan joka scenen! Hallelujah!

Kuvasarjan ensimmäinen kuva on otos josta olen kaikista ylpein tähän astisista kuvistani.

eevarootsphotography

Rokrok! / Eeva

6Processed with VSCOcam with hb2 preset

TRANSLATION:

On Saturday we had a photoshoot with my friend Marianna; a fashion shoot with a strong Bond girl vibe. The vision I wanted was very clear and I was ’bout to burst waiting for the actual shooting day! I haven’t had the time to ceate, style and shoot and photoshoot of my own for a couple of months and that was also the reason I was eager to get my hands on this one. To an artist it’s the best thing ever to get to work on your own vision and get to showcase the genre and style you love. I almost always add my own mark to the photos I take by styling the models, but the setting, location and editing is still those elements you can work on every time. When you have all the elements to work on, it’s like heaven!

I’ve shot with Marianna many times before, and I can’t tell you enough how happy I am for she is excited every time and ready to jump right in, and in addition she shows up looking like a goddess and most of all, is ready to rock every scene! Hallelujah!

The first picture of this set is by far my favorite photo I’ve ever taken.

eevarootsphotography

Rokrok! / Eeva

Brand new challenges

Kulunut viikko on ollut todella kiireinen ja myös työntäyteinen. Aloitin uuden työn tällä viikolla ja sen myötä olen myös tehnyt paljon itsetutkiskelua. Olin ajatellut että tähän elämäntilanteeseen minulle sopisi työ jossa en ole päävastuussa, kuten olen ollut yksityisyrittäjänä, ja kuten olin esimiehenä ennen yrittäjyyttäni, eli viimeisen viiden vuoden ajan. Huomaan kuitenkin että minusta tuntuu raskaalta seurata vierestä asioita jotka eivät toimi kuten pitäisi, kuten olettaisi, ja kuten on varmasti myös tavoiteltava. Olen tottunut olemaan ”isommassa” roolissa ja olemaan se henkilö joka pistää asioita tapahtumaan. Vie muutoksia läpi, koutsaa, suunnittelee ja organisoi, on tukena ja opastaa, toimii esimerkkinä. Kun olen se henkilö jonka päällä tällainen vastuu lepää, käärin hihat enkä pelkää ryhtyä toimeen. Osaan olla päättäväinen, pitkäjänteinen ja luova tavoitellessani kokonaisuutta jolla tehdään tulosta ja myös nautitaan työnteosta. Kulunut työviikko on tuonut paljon tarkkoja muistoja mieleen edellisistä työsuhteistani, niin hyvällä kuin pahallakin, mutta ehdottomasti enimmäkseen hyvällä, varsinkin tiimistä jonka kanssa sain kunnian työskennellä Tampereella.

Kirjoitin jo aiemmassakin postauksessani siitä että kaipaan vaihtelua ja nimenomaan työtä jossa ei ole niin hurjasti vastuuta aivan joka hetki. Tällä hetkellä en osaa sanoa onko minusta siihen. Yritän kuitenkin suhtautua avoimin mielin uuteen ja myös kokonaan uuteen tilanteeseen, kaikessa rauhassa, hätäilemättä. Se mikä tekee tästä haastavaa on se että olen nähnyt jo aika paljon työelämässäni, oppinut, ja kerryttänyt kokemusta. Olen oppinut paljon ja nopeasti myös siksi että olen aina ollut niin sitoutunut työhöni ja motivoitunut. En voi vain pyyhkiä pois oppimiani asioita ja tehdä töitä toisessa tahdissa.  En ole sama ihminen kuin olin nuorempana. Vaadin ja myös tarvitsen enemmän. Haasteita, taitavia ja motivoituneita työkavereita, toimivaa kokonaisuutta, jotain mitä tavoitella, rutiineja, selkeitä raameja. Pärjään itsenäisesti hyvin työssä, koska voin noudattaa omia kriteereitäni, vaativaakin tasoa, mutta tiimityössä minun tarvitsee nähdä samaa myös muissa. Tätä en ole tullut ajatelleeksi hetkeen, sillä olen tosiaan toiminut yksityisyrittäjänä viimeiset kaksi vuotta, ja sitä ennen vastuu oli minulla saada muut toimimaan tarvitun mukaisesti. Se että jokin asia on vaiheessa ja vielä työn alla ei häiritse minua, kaikilla työpaikoilla on työn alla monia asioita. Se ei häiritse silloin jos muutosta haetaan aktiivisesti. Paikalleen jämähtäminen ja konkreettisten suunnitelmien uupuminen puolestaan on haitta.

Ennen kaikkea näen tämän tilanteen haasteena itselleni. En siten että minun tulisi saada suurta muutosta aikaan työpaikallani, sen enempää kuin minulta pyydetään, vaan sen suhteen pystynkö olemaan tässä roolissa kyseisellä työpaikalla.

Rokrok! / Eeva

 

TRANSLATION:

I’ve been really busy all week with work. I started a new job this week and that has made me do some soul searching as well. I really thought that for now I would like a job with less responsibility, to counterbalance my work as an entrepreneur and my work as a store manager before that. However, I notice that I feel bit stressed standing aside when everything’s not working like you’d expect they would. I’m used to having a ”bigger” role when it comes to work. Being the one who makes change happen, coach, organize, quide, being a good example. When I have that kind of responsibility I’m not afraid to make things happen. I can be very determined, patient and creative when trying to achieve that entirety that makes profit and creates a joyable working environment.

Like I said I thought I could enjoy a job where I’m not the leader. I’ve been looking for some variation. However, at this current moment, I’m not sure if I can do it. I try to keep an open mind for this new situation, with no rush. But the thing that makes this challenging for me is that I have already seen so much in my working life, I’ve learned and I’ve gained experience. I can not just erase the things I’ve learned and seen, and work in a different phase, it’s not that simple. This day, I need and want more than I needed when I was younger. I need challenges, skilled and motivated co-workers, entirety that works, goals, routines and clear frames. When I’m working independently I do great, because I can follow my own high standars, byt working as a part of a team, I need to see some standards and motivation in others too. This is something I didn’t even realize to think about for I’ve been working independently for 3 years and 2 years as a manager before that. So the responsibility has been lying on my shoulders for 4 years. In every working place there are things in progress and that is not a probem for me, if they are consistently trying to achieve change. But not trying to achieve change and lacking accurate plans is a disadvantage.

But above anything else I see this as a challenge for myself. Not that I should get great things and changes done, not more than I’ve asked, but in a way of learning and trying to figure out if I can actually work in this role in this particular working place.

Rokrok! / Eeva

For every new chapter, you need a new you

Päätin jokin aikaa sitten että tulen pitämään taukoa vaatteiden myymisestä ja paljon aikaa vievästä yksittäiskappaleiden kustomoinnista. Jotkut ovat ehkä jotain tämän kaltaista aavistelleetkin kun en ole enää verkkokauppaani täyttänyt uusilla tuotteilla. Tarkoitus on pitää hengähdystauko. Ladata pattereita, luoda uudenlaisia luovia suunnitelmia jatkon suhteen, kasvaa ja kehittyä, ja keskittyä vaihteeksi muihinkin juttuihin. Päätös paussista ei todellakaan ollut helppo, päinvastoin. Kamppailin ajatuksen kanssa kovasti, mietin kuinka sen toteuttaisin, miten se vaikuttaisi minuun, miten se vaikuttaisi yritykseeni ja brändiini, ja mihin tulisin tämän taukoajan käyttämään.

Olen vuoden vaihteen jälkeen keskittynyt enemmän valokuvaamiseen ja blogiini, ja olen myös nauttinut siitä kovasti. Kumpikaan ei ole minulla pelkkää ajanvietettä, vaan suhtaudun sekä kuvaamiseen että blogiini tositarkoituksella; tykkään tehdä kunnolla asioita joita teen, ja koen että pystyn näillä molemmilla osa-alueilla myös itseäni toteuttamaan ja antamaan muille palan itsestäni. En koe että yhteistyöt joita teen blogini tiimoilta myöskään riitelisivät minkään muun kanssa. Rakastan muodin alaa ja esittelen mielelläni muita yrityksiä ja brändejä blogissani, koen että täällä on meille kaikilla tilaa onnistua!

Olen kuitenkin ollut myös hieman hukassa. Hukassa siksi, että Roots Inc. on edustanut minulle hyviä arvoja; kestävää kehitystä, eettisyyttä, taidetta, yksilöllisyyden juhlistamista. Olen kokenut että teen työtä jolla on minulle arvoa ja paljon merkitystä. Nämä ovat edelleen ajatukseni Rootsista ja siksi haluankin pysähtyä miettimään kuinka voin luoda paremmat edellytykset yritykselleni jatkaa toimintaansa -pitkään.

farkku 3_edited

Olen jo jonkin aikaa pitänyt silmällä muita työmahdollisuuksia, töitä, joita voisin tehdä yrittäjyyteni rinnalla. Sekä osaamistani tukevia että myös jokseenkin päinvastaisia, uusia juttuja, vaihtelua. Nyt voinkin kertoa että sain juuri kolmannen työn yrittäjyyteni rinnalle. Yhtä extratyötä olen tehnyt marraskuusta lähtien, yksi mahdollisesti pidempiaikainen toimeksianto alkoi tällä viikolla ja kolmas pesti alkaa ensi viikolla. Töiden etsiminen omilla kriteereilläni ei ole ollut aivan simppeliä, ei myöskään siksi että olen yrittäjä. Olen sivuuttanut myynti- asiakaspalvelutyöt lähes kokonaan, ainakin vaatepuolelta, siksi että olen tehnyt sitä työtä monta vuotta, ja halusin vaihtelua. Yhdestä vaatteiden kierrätykseen suuntautuvasta ketjusta hain kuitenkin extramyyjän paikkaa, sillä kierrätys on lähellä sydäntäni, eikä kyseinen työ ole aivan verrattavissa vaatekaupassa työskentelyyn monestakaan syystä. Haastattelun aikana kävi kuitenkin selväksi että tämä haastattelija /esimies olisi halunnut minut mieluummin avaamaan heille liikkeitä ja myymäpäläällikön rooliin, ja vinkkasi toivovansa että pistäisin oman firmani sivuun. En kuitenkaan hakenut enkä etsinyt esimiesasemaa enkä kyseisestä paikasta kokoaikaista työsuhdetta, joten se jäi siihen. Jos on työskennellyt jo esimiehenä ja sittemmin oman yrityksensä toimitusjohtajana, tuntuu monista extratyön hakeminen kummalliselta, mutta minulle se olisi sopinut omaan elämäntilanteeseeni oikein hyvin. Toinen työ jota hain oli myymälän visualisti. Visualisti, joka suunnittelisi kampanjaikkunoita ja rakentaisi niitä itse valitsemanaan aikana myymälän ollessa kiinni. Liike oli suuntautunut aikuisten naisten bisnespukeutumiseen. Haastattelu meni todella hyvin ja pääsimme hyvään keskusteluyhteyteen alasta ja kyseisestä työstä, olin jo lähes varma että nappaisin paikan itselleni. Lopuksi haastattelija pyysi kuitenkin oman yritykseni verkko-osoitteen, halusi käydä katsomassa mitä teen työkseni. Tiesin tällä hetkellä että en tulisi saamaan paikkaa, sillä monet eivät pysty näkemään tai halua nähdä minun oman brändini ja mallistoni ohi, ja sisäistämään mihin kaikkeen muuhunkin minusta on.

farkku 2_edited

Töitä etsiessä olen myös tehnyt töitä mieheni yritykselle. Hän on opettanut minut tekemään vesieristyksiä, laatoitusta ja saumausta. Olen nauttinut näistä suunnattoman paljon, uuden oppimisesta ja siitä että olen saanut tehdä töitä käsilläni, pidän fyysisestä työstä ja tekemisen meiningistä. Minusta on hauskaa vetää ne raksahousut jalkaan ja get down n’ dirty! Tämä uusin pestini tulee myös hyvään saumaan minulle, sillä olen tehnyt itsenäisesti töitä jo pari vuotta, ja osittain kaivannut kovastikin työyhteisöä. Sen lisäksi että olen introvertti tyyppi olen myös erittäin sosiaalinen. Pidän kaikenlaisesta kanssakäymisestä ihmisten kanssa ja nautin siitä että voin antaa ihmisille jotain; apua, neuvoja, kiitosta, tukea, ystävyyttä, iloa, tsemppausta. Niin paljon kuin haluan itse olla onnellinen haluan myös nähdä muita ihmisiä onnellisina.

Tämä uudenlainen vaihe elämässäni vaatii kuitenkin minulta uudenlaisia ponnistuksia. Minun pitää pysyä avoimin mielin, motivoituneena, innostuneena, ja keskittyneenä. Niin näitä uusia tuulia kohtaan kuin myös sitä kohtaan mitä sydämeni sanoo ja tahtoo. Minun pitää olla valmis muuntautumaan, mukautumaan ja myös heittäytymään, ja kaiken sen keskellä muistaa mikä on minulle itselleni tärkeää. Tilanteet voivat muuttua ja ajatukset siinä samalla, ja siihen pitää osata varautua. Mihin tahansa lähdenkin mukaan, teen sen täysillä ja annan koko panokseni, ja näin on aina ollut. Loppujen lopuksi niiden uusien ovien raottaminen on jännittävää, eikä itsensä kehittäminen ja uusille asioille altistuminen voi koskaan olla pahasta!

Rokrok! / Eeva

 

Interview for 6 PINS IN A SHOE

Sain joulukuussa tiedustelun suostuisinko bloggaaja-haastatteluun. Suostuin hetkeäkään miettimättä. Haastattelukysymykset saadessani olin todella positiivisesti yllättynyt siitä kuinka hyvin haastattelija oli blogiini tutustunut ja onnistunut saamaan minusta totuudenmukaisen kuvan, kysymykset olivat selkeästi juuri minulle räätälöity. Tuntui hyvältä saada kertoa asioista jotka ovat itselleni tärkeitä ja suuria intohimon kohteita, ja vaikka olenkin jo muutamasta haastattelusta kieltäytynyt, koska olin juuri antanut edellisen, tulen kyllä jatkossakin mielelläni vastaamaan haastattelupyyntöihin myöntävästi. Itselleni jäi tästä kokemuksesta pelkästään positiivinen mieli!

One of the most interesting thing I love about reading blogs, is discovering the character behind each bloggers. It is true that people decide what to post but we can get a glimpse of their personalities. What I have discovered about Eeva is her honesty. She writes what she thinks. It’s definitely unconventional to see bloggers raise their voice on certain topics as she does. Eeva is a super positive person, even if she has gone through hardships, she finds no reason to worry about things. Her blog is definitely a place where you will get motivated to achieve your dreams and a place where you’ll learn more about entrepreneurship especially in the field of creative work. She is not only a determined, strong-minded and intuitive girl who relies on her instinct but she is also the entrepreneur of Roots. A company that she owns.

Hello am Eeva,
I was born in Helsinki, the capital of Finland, and have been living in Helsinki most of my life.  I come from a quite poor family with lots of different challenges.  I’ve always been the one who gets to settle and stand aside when others get to have things and do things. My family and I, we have not been as fortunate. This is why the following subjects are so important to me;  inner growth, inner beauty, personal style and overall understanding and accepting others. I grew up to be creative and persistent, and one of my biggest goals in life is to make my mom proud, (who past away 4 years ago struggling cancer for the third time), by succeeding in life.

What do you find challenging in doing everything from the design, photo shoots to the marketing tasks without a team?
I find the biggest challenge to be lack of time, but that’s not by any means the only challenge.  I have small assets, meaning money, and it takes a lot out of me to try to create everything out of nowhere, using my imagination and creativity. My biggest assets are, actually, my mind, my hands, and the fact that I am willing to make the effort.
Eeva, when we talk about the subject of female entrepreneurship there is always room for comparison with our male counterpart, how do you deal with that?
I try to focus on my own space and what I’m doing instead of what others are doing, and most of all, HOW they do it. It’s an eternal battle for me to try to showcase that there are many ways you can do your own thing and not letting others to determine what is correct. But it is true, the society demands more from us female entrepreneurs, and I don’t consider it to be fair.
Tells us more about ROOTS, what was your vision when you’ve created it and what makes it different from other street style brands?
Roots Inc. is a combination of handmade street wear and customized second hand, to fit to the current street fashion scene. I’ve always favored recycling and ethics, and that was the first thing I wanted to put into my work. Second part is that I love mixing styles and clothes from different genres, that is how you create the most exiting outfits in my point of view. I would love to create a bigger clothing line and serve really cool, well detailed custom clothes in addition. Maybe that will be the next step for Roots.
What is your secret to stay motivated?
I am such a believer, and a positive and intuitive person. I don’t think that our biggest dreams come to us only to be ignored. I believe there is a reason. I’ve found this passion and vision of mine, and a reason why everything has happened the way that they have. My past, my journey towards entrepreneurship and now the 2 years I’ve been an entrepreneur. Those things didn’t happen to me to let go and stop trying, I know there is something big to come. This spark keeps me going.
Eeva one of your strength is your willingness to fail. You are not afraid to be a risk taker. How did you forged this trait of your personality?
I have never believed your failures or struggles could define you in the end. The thing that defines us is our ability to stand up and try again. The way you react to things that happen and ability to see the silver lining in everything. Also, I believe, if there are no possibilities to be seen, you can create your own chances.
Eeva’s style is not about high end but she rather loves street style inspired by Rihanna, Rita Ora and Fanny Lyckman. Eeva: ‘’ I can promise you you’ll never catch me with a designer bag on my arm, I simply hate what that represents to so many people.’’ She privileges style over brand.
What do you like about street style?
The youth aspect, the countless possibilities, the attitude, showing your personality, the coolness of it all.
 
How does it represent your personality?
 I dress how I feel. And the thing is that I’m a rocker soul, with a hood girl inside of me, and little bit of boho too. My style is not to label myself. And one of the things I love to show is those second hand clothes in my outfits, simply because I choose style over brands and don’t believe that money can define your looks and status by any means. I know that is not how mainstream thinks, but hell, I’m not mainstream.
This interview would not be complete without talking about HSP, high sensitive person. Eeva can you share with us your life before and after knowing you were a high sensitive person. What counsel would you give to people facing the same life experience as you.?
This is a big subject and really defines me a lot. I could write a book about this subject! I’ve always known there’s something different about me. The way I am and how my energy is. I haven’t met many people in my life who can identify with me and how I think and see the world, and that does make me feel lonely at times. Maybe the thing I wanna say could be just to embrace yourself as you are. With all your imperfections. Trust yourself. Try to learn about yourself and evolve every single day. Knowing yourself is the biggest richness you can have, and the most powerful thing in your own life. And if you are HSP like me, try to value your inner world and your senses, as it can offer you so damn much.
Eeva is passionate about photography :Portrait / Fashion / Beauty
Tell us more about it:


I generally shoot people. I outline/design the photo-shoots, direct and also style the people for them. I try to avoid clichés and overly sexy poses, and add my own vision to every shoot, which I think is a rockfish vibe. I’ve had the opportunity to shoot and style some of the Finnish artists, such as Sanni, Evelina and Krista Siegfrids whom are the top artists in Finland. I hope I’ll get the chance to proceed with my photography for many years to come.

I was here

Tiedän että minun on tarkoitus tehdä tätä, olla luova ja yrittäjä. Sen jälkeen kun hyppäsin tähän kelkkaan ei takaisin ole ollut katsomista. En ole koskaan ollut onnellisempi, tuntenut oloani ehjemmäksi ja kokonaisemmaksi, enkä saanut mistään niin suurta tyydytystä kuin luovan alan yrittäjyydestä. Tunnen että teen vihdoinkin jotain millä on arvoa, jokin tarkoitus, jotain millä on merkitystä. Tasapainottelen kahden työn kanssa, kolmen, neljän tai jopa viiden jos täytyy. Mutta löydän aikaa omalle varsinaiselle työlleni yrittäjänä ja jatkan matkaani päivä kerrallaan.

Processed with VSCOcam with f2 preset

Minulla ei ole harhaluuloja yrittäjyydestä luovalla alalla. Tiedän että se vaatii paljon, se vaatii kaiken mitä minulta irtoaa. Minulla on paskat päiväni kuten kaikilla muillakin, hetkiä jolloin kyseenalaistan voiko tästä koskaan tulla enempää. Päiviä jolloin tunnen olevani umpikujassa. Mutta ilman noita päiviä, en pysähtyisi koskaan miettimään uudelleen suunnitelmiani, suuntaa, tapojani, kaiken tämän tarkoitusta. Ilman sitä kipua ja tuskaa jota luovan työn tekijät kohtaavat ja jatkuvaa huolta rahasta, en voisi koskaan kunnolla mitata mitä unelmani minulle todella merkitsee.

Olen valmis yrittämään, yrittämään vielä lisää ja lisää. Ajatella asioita uudelleen ja muovautua. Olen valmis epäonnistumaankin. Mutta en ole valmis luovuttamaan ja lopettamaan. Haluan olla luomasa muutosta, olla luomassa uutta, ja jättää oman jälkeni jonnekin. Vain aika voi näyttää tulenko onnistumaan ja millä tavalla, mutta intohimoni ja rakkauteni lajiin on niin suuri ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa itseeni.

Processed with VSCOcam with f2 preset

Tulen tekemään muutoksia, monella tavalla, ja oikeastaan muutos on jo alkanut. Muutos alkaa siitä hetkestä kun tiedostat mitkä ovat olleet suurimpia haasteita ja hidasteitasi, ja missä todellinen potentiaali sijaitsee. Olen tehnyt useampia erilaisia suunnitelmia sen suhteen mihin suuntaan vien tämän seuraavaksi ja uskon että olen nyt päätökseni tehnyt. Päätökseni perustuu siihen mitä uskon, arvoihini, tietoihini ja kokemukseeni varsinkin näiden kahden vuoden ajalta. Tunnistan missä kohdissa täytyy tehdä muutos ja mitkä ovat niitä asioita joista minun tulee pitää edelleen kiinni.

Lähden yhtä määrätietoisesti puskemaan eteenpäin kuin sinä päivänä jolloin aloitin matkani yrittäjänä ja sanonpa vain sen; tämä on koko maailman paras tunne juuri minulle.

Rokrok ja pitäkää unelmanne elossa! / Eeva

JACKET Second hand and customizec TOP BikBok BOOTS Roots Inc. custom PANTS Self made BACKPACK Adidas

TRANSLATION:

I know I’m meant to do this, being a creative and entrepreneur. Once I jumped into this world there has been no looking back. I’ve never been happier, felt more complete and whole, and more satisfied. Finally I feel I’m doing something worthy, something with meaning, something with purpose. I balance with two jobs, three jobs, four or five if I have to. But I will keep going and keep finding time and ways to move forward one day at a time.

I have no delusions about creative work and that it takes a lot out of me; it takes everything. I have my own down days like any other, when I question can this ever be successful. Days when I feel I’m in a deadend. But without those days I would never stop and rethink my plans, direction, ways, purpose. Without the pain and struggle that many creatives face and constant worry about the money, I could never truly measure what my dream means to me.

I am willing to try, try again and again. Rethink and grow, reshape and reform. I am willing to fail. But I ain’t willing to quit. I strive to make a change, be a part of a movement, leave my own mark somewhere. Only time will tell will I succeed and in what way, but the passion is so huge that I have no option but to have faith in myself.

I am making a change, in many ways, and the change has already started. It starts the moment when you aknowledge what your biggest obstacles have been and where the potential lies. I have made several different plans on where to go next and I finally think I’ve decided. The decision is based on my believes, values, my knowledge and experience within these past two years. I know where I need to change some things and where I need to hold.

I’m as determined to make it as I was the first day I first started this, and let me tell you, that is the greatest feeling in the entire world for me.

Rokrok and keep your dreams alive! / Eeva

 

 

Model portfolio photoshoot

Viime vuoden viimeinen kuvaussessio oli ihanan nuoren tytön, Kaddyn, kanssa, kuvasimme hänelle materiaalia hänen tulevaan malliportfolioonsa. Useimmiten minut valitaan kuvaajaksi street-henkisen visioni ja stailauksieni vuoksi, eikä särmää jätetty näistäkään kuvista pois. Kaddyn nuoren iän vuoksi tavoitteena oli ottaa hieman kypsempiä otoksia ja sain jälleen vapaat kädet toteutukseen. Jätin ylimääräisen street-henkisyyden pois ja pyrin keskittymään siihen että ottamillani kuvilla olisi edesauttava vaikutus Kaddyn valitsemalla tiellä. Kaddylla ei myöskään riitä pituus runway-malliksi, ja siksi halusin korostaa hänen luonnollista kauneuttaan, kehoaan, ja kuvauksellisuutta.

Henkilökohtainen suosikkini setistä:

Mitäs tykkäätte kuvista?

Kuvaustiedusteluja voi laittaa minulle meilitse: eeva@rootsincclothes.com ja otoksiani voi käydä ihmettelemässä lisää täällä: Roots Photography by Eeva Kaipainen

Rokrok! / Eeva

TRANSLATION:

The last photoshoot of the year was with a lovely young woman, Kaddy. We shot some material for her coming model portfolio. Many of them who choose me as their photographer choose me because of the street vibe I bring to the photos and to the styling. Due to Kaddy’s young age the goal was to shoot somewhat more mature shots and once again I got to choose the style, scene and everything. I left out the extra street vibe and focused on getting shots that would help her in the path she has chosen. She’s also not tall enough to work as a runway model and therefore I really wanted to highlight her natural beauty, body and her photogenics.

How do you like the final shots?

Shooting inquiries and bookings via email: eeva@rootsincclothes.com, and you can see some of my work here: Roots Photography by Eeva Kaipainen

Rokrok! / Eeva