Value your body

Asia jota on pitänyt sulatella jonkin aikaa on se että kehoni muuttuu. Olen käsitellyt asiaa koko viime vuoden, ajatusten ja tunteiden vaihdellessa sen suhteen laidasta laitaan. Olen kirjoittanut aiemmin vatsakivuistani ja kovasta turvotuksesta joka minua on vaivannut pitkään. Minulla on aina ollut pömppövatsa, ainakin toiselta luokalta asti, vaikka hoikka olenkin aina ollut. Nuorempana se on häirinnyt minua huomattavsti enemmän, jossain vaiheessa jopa siihen pisteeseen asti että koin olevani epämuodostunut ja minua hävetti niin paljon olla ihmisten ilmoilla että lukittauduin kotiini. Olin tällöin 19-vuotias ja keskeytin tuolloin myös merkonomin opiskeluni samaisesta syystä. Se oli kehoni ja mieleni kannalta hyvin raskasta aikaa ja muistan haukkuneeni itseäni ääneen iltaisin manatessani vatsaani ja sitä etten pystynyt käymään koulua vaikka olin saanut opiskeluun mahdollisuuden.

Processed with VSCOcam with m3 preset

Mitä enemmän tulee ikää sitä enemmän olen sinut kroppani kanssa. Ymmärrän ettei kukaan ole täydellinen ja hei, onhan mulla ihan kiva kroppa 31-vuotiaaksi. Varsinkin kun ottaa vielä huomioon sen että olen harrastanut liikuntaa viimeksi kymmenen vuotta sitten viimeksi yhtäjaksoisesti.

Minun pitää alkaa arvostamaan kehoani entistä enemmän. Olla sille armollisempi, mutta samalla myös haastaa sitä enemmän fyysisesti kuin aiemmin. Mieleni haastaminen on ollut minulle aina arkipäivää, mutta kehoni olen antanut pitkään vain olla. Kehoni kuitenkin muuttuu ja minun pitää pystyä muuttumaan siinä mukana. Toivottavasti vatsakipuni hellittävät pian ja pääsen aloittamaan salilla rehkimisen, jota olen pitkään odottanut..

Rokrok ja muistakaa arvostaa kehoanne! / Eeva

TRANSLATION:

My body is changing. I have been processing this for the whole past year ja and I’ve had a lot of mixed feelings about it. I’ve write about my stomach aches and my swelling earlier, those have bothered me for a long time. I’ve never had a flat stomach. In bothered me way more in my younger years, at some point so much I really thought I was disfigured and was so ashamed of my body I didn’t leave home. I was 19 at the time. That was a tough time for me, mentally and physically, and I remember I berated myself at nights really hard.

The older I get the more comfortable I amn with my body. I understand that nobody’s perfect and hey, I do have a pretty nice body for a 31 one year old. Especially considering it was ten years ago ehen I’ve last exercised properly.

I have to start valuing my body more. Be more merciful and forgiving, and at the same time challenge my body more physically. Challenging my mind is something I do every single day, but my body, I’ve always just let it be. My body is changing and I have to be able to change with it. I hope my stomach aches ease off so I can finally start working my ass off at the gym, taht is something I have waited for a long time..

Rokrok and remember to value your bodies! / Eeva

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s